Kasveista ja sienistä uutetut värit taidekäyttöön ovat minulle uusi tekniikka ja sen lisäksi ne ovat epästabiileja ja haalistuvat, sekoittuvat ja käyttäytyvät odottamattomilla tavoilla. Asioita on opeteltava itse ja kantapään kautta. Pyrkimykseni on tehdä taidetta, joka on aidosti kestävää elämäntapaa ja käsityöläismäistä tekemistä kunnioittavaa – nykyajan nopean tahdin, digitalisoituvan yhteiskunnan vastapainoksi. Koska kasvivärien valonkesto on epävarmaa, teokset saattavat hävitä, haihtua tai haalistua ajan mukana. Mutta onko tämä haaste vai mahdollisuus?